Selvitys: Ketkä hakevat ja ketkä saavat vakuudetonta lainaa?

| | Aihe: Lainat

Minkälainen henkilö on tyypillinen lainanhakija Suomessa? Analysoimme yli 100 000 vakuudetonta lainaa kilpailuttaneen suomalaisen hakemusta.

Kuva lainanlyhennyssuunniltamasta.

Tilastojen valossa tyypillinen lainanhakija on 31–40-vuotias ammattikoulun käynyt sinkkumies. Hän asuu vuokralla kerrostaloasunnossa pääkaupunkiseudulla. Hänen kuukausipalkkansa asettuu välille 2 001–3 000 euroa ja hänen käyttötarkoituksensa lainalle on yhdistelylaina.

Lainaa saaneiden profiili poikkeaa lainanhakijasta. Tyypillisesti hän on korkeasti koulutettu, naimisissa, hänellä on omistusasunto, ja hänen kuukausitulot ovat yli 3 000 euroa kuukaudessa.

Eniten vakuudetonta lainaa hakevat 31–40-vuotiaat miehet ja naiset

Kaikista lainanhakijoista 54,3 prosenttia on miehiä ja 45,7 prosenttia naisia. Etenkin nuoremmissa hakijaryhmissä miehet ovat yliedustettuina. Hyväksytyissä lainahakemuksissa tilanne on naisten eduksi, vaikka lainahakemuksia hyväksytäänkin hyvin tasaisesti. 

Tilastojen perusteella nuorten, eli 18–19-vuotiaiden on hyvin vaikea saada lainaa. Monet lainantarjoajat eivät myönnä lainaa ollenkaan alle 20-vuotiaille. Toisena syynä ovat nuorten yleisesti matalat tulot, joiden vuoksi lainakelpoisuuden raja ei ylity.

Myös 20–25-vuotiaiden ja eläkeläisten on vaikeampi saada lainaa kuin muiden ikäryhmien. 

Asuinpaikalla ei juuri vaikutusta lainansaantiin 

Lainahakemusten hyväksymisasteessa ja maksusasteessa on havaittavissa vain pieniä eroja eri maakuntien välillä. Koko maan tasolla hakemuksista hyväksytään noin kolmannes. 

Hakijalle ei myönnetä lainaa, jos luotonmyöntäjä arvioi hakijan maksukyvyn riittämättömäksi haettuun lainasummaan ja maksuohjelmaan suhteutettuna. Päätöksentekoa ohjaavat luotonmyöntäjien oma riskinhallinta ja lainsäädäntö.

Pienituloiset hakevat vakuudetonta lainaa eniten, mutta enemmistö saajista on vähintään keskituloisia

Hakijatilastoissa pienituloisten määrä korostuu. Tilastokeskuksen mukaan palkkatulonsaajien palkkojen ja palkkioiden mediaani oli 3 188 euroa huhtikuussa 2024. Peräti 70 prosenttia lainahakijoista ansaitsee kuitenkin vähemmän kuin 3 000 euroa kuukaudessa. Lainanhakijoista noin joka neljäs ilmoittaa ansaitsevansa alle 2 000 euroa kuussa. 

Lainahakemusten hyväksyminen paranee tulojen kasvaessa. Vain joka viides (20 prosenttia) alle 2000 euron tuloluokkaan kuuluvista saa myönteisen päätöksen. 2001–3000 -tuloluokassa tilanne on lainanhakijan näkökulmasta huomattavasti parempi, sillä noin joka kolmas hakemus (30 prosenttia) hyväksytään. 

Kaksi kolmas osa lainanhakijoista on vakituisessa työsuhteessa. Niistä yli 4 000 euroa palkkaa on saanut tilastojen valossa vain vajaat 11 prosenttia. Suurituloisten keskuudessa vakuudettoman lainan hakeminen vähäisempää, tosin lainan hyväksymisaste on korkeampi. 

Noin 12 prosenttia kaikista hakijoista on eläkkeellä. Eläkeläisten tulot ovat kuitenkin yleensä sen verran matalat, että heidän lainahakemuksia hyväksytään huomattavasti harvemmin kuin työikäisten hakemuksia.

Lainanhakijoiden koulutustaso on tyypillisesti matalampi kuin lanansaajilla

Yli puolet lainanhakijoista on suorittanut ammattikoulun. Toiseksi suurin hakijaryhmä ovat vain peruskoulun käyneet – heitä on lähes 15 prosenttia kaikista hakijoista. Mikäli tähän ryhmään lisätään toistaiseksi vain lukion käyneet, käy ilmi, että 79 prosentilla lainanhakijoista ei ole korkeakoulututkintoa. 

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun käyneet edustavat kukin noin 10 prosenttia vakuudettomien lainojen hakijoista. Hyväksyttyjen lainahakemusten perusteella koulutustaso korreloi vahvasti lainansaannin kanssa. Lainaa myönnetään herkemmin, mitä korkeammin henkilö on kouluttautunut, mikä johtunee heidän yleisesti paremmasta takaisinmaksukyvystä.

Käytännössä, joka toinen (47 prosenttia) ammattikorkeakoulun käyneen henkilön lainahakemus hyväksytään. Samaan aikaan ammattikoulun käynneiden hakemuksista hyväksytään alle kolmasosa (28 prosenttia).

Positiivisen lainapäätöksen saaneilta löytyy parisuhde ja omistusasunto useammin kuin hylätyn lainapäätöksen saaneilta

Hakijoista 53,5 prosenttia asuu vuokralla ja 36 prosenttia omistusasunnossa. Omistusasunnossa asuvat saavat kuitenkin selvästi enemmän myönteisiä lainapäätöksiä, sillä heidän hakemuksensa hyväksytään noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin vuokralla asuvien hakemukset.

Hakijoista suurin osa asuu yksin (34,5 prosenttia). Noin puolet hakijoista on joko naimisissa tai avoliitossa. Yksinasuvien suuresta hakijamäärästä huolimatta naimisissa ja avoliitossa olevat saavat lainaa huomattavasti useammin kuin yksinasuvat.

Omistusasunto ja parisuhde voidaan siis nähdä merkkeinä vakaasta elämäntilanteesta, joka tekee vakuudettoman lainan saamisesta todennäköisempää. Etenkin vakaa parisuhde luo taloudellista vakautta, kun menot jakautuvat pariskunnan kesken. Tästä huolimatta vain 4,5 prosenttia hakijoista ilmoittaa hakemukseensa kanssahakijan.

Vakuudettoman lainan suosituin käyttökohde on yhdistelylaina

Ylivoimaisesti suosituin vakuudettoman lainan käyttötarkoitus on yhdistelylaina yli 40 prosentin osuudella. Yhdistelylainalla pyritään ottamaan omaa taloutta hallintaan yhdistämällä aiempia useita kulutusluottoja yhdeksi edullisemmaksi velaksi. Yhdistelylaina parantaa talouden taloudellista asemaa lähes poikkeuksetta, jolloin lainan ottaminen on lähes aina kannattavaa.

Lainoja on myönnetty monipuolisesti eri käyttötarkoituksia varten. Määrällisesti eniten hakemuksia hyväksytään yhdistelylainoissa. Samaan aikaan paras hyväksymisaste (39 prosenttia) on lainoilla, jotka haettiin auton, veneen tai muun ajoneuvon ostamista varten. Muut suosituimmat lainan käyttötarkoitukset ovat muun muassa remontti ja elektroniikka.   

Laskujen maksua varten haettuja lainoja myönnetään suhteellisen vähän hakijamäärään nähden. Selityksenä tähän on mitä ilmeisemmin hakijoiden keskivertoa heikompi takaisinmaksukyky.

Tietoa tilaston tarjoajasta

VertaaEnsin.fi on taloustuotteiden vertailuun erikoistunut verkkopalvelu. Missiomme on auttaa kuluttajia tekemään fiksuja ja tietoisia päätöksiä talousasioissa. Vuosittain yli 1,5 miljoonaa suomalaista kuluttajaa käyttää vertailupalveluamme edullisempien sähkösopimusten ja lainojen löytämiseen täysin ilmaiseksi.

Olemme osa kansainvälistä Samlino-konsernia, joka auttaa vertailemaan ja valitsemaan itselleen sopivimmat taloustuotteet viidellä markkina-alueella Euroopassa.

Mihail Kurvinen

About Mihail Kurvinen

Mihail Kurvinen työskentelee VertaaEnsin.fi:llä viestintäpäällikkönä ja vastaa sähkövertailupalvelun tiedotuksesta sekä mediasuhteista. Hän on kiinnostunut teknologiasta, digitaalisesta markkinoinnista, kestävästä kehityksestä, eettisestä edunvalvonnasta ja sci-fistä.

Tarjoukset