Spot-hinnalla tarkoitetaan tuntiperusteista markkinahintaa, joka määrittää myös Suomessa myytävän sähkön hinnan.

Teknisesti tarkasteltuna kaikella pörssisähköllä on sama hinta. Kun sähköyhtiö myy pörssisähköä kuluttajalle, myyntihintaan lisätään marginaali. Marginaali on sähköyhtiön välityspalkkio myydystä pörssisähköstä.

Spot-hinta on markkinakohtainen eikä vaihtele yhtiöiden välillä. Sähköyhtiöt kuitenkin lisäävät spot-hintaan oman marginaalin, joka vaihtelee ja jonka voi kilpailuttaa. Marginaalin suuruus on pääsääntöisesti 0,30 - 3,00 sentin välillä per kWh. Sähköyhtiö voi päivittää marginaalin suuruutta myös sopimuskauden kesken.

Pörssisähkön marginaalin vertailulla saavutettava hyöty on jopa 20 euroa jokaista kulutettua tuhatta kilowattituntia kohden. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa (vuosikulutus 20000 kWh) jopa 500 euron vuosisäästö vuotuisessa sähkölaskussa on mahdollinen vertailemalla pelkästään marginaalin osuutta.

Sähköverkkoyhtiötä ei voi kilpailuttaa, koska yhdellä alueella voi toimia vain yksi sähkönjakeluverkon haltija. Sähköverkkoyhtiö omistaa sekä maan alla että päällä olevan tekniikan, eikä mikään muu yhtiö voi käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa.

Kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Jos verkkoyhtiöitä olisi useampi samalla alueella, pitäisi kaikkiin rakennuksiin vetää erikseen jokaisen eri verkkoyhtiön sähköyhteydet. Tämä kasvattaisi sähköverkkojen ylläpidon kustannuksia ja kuormittaisi ympäristöä. Lisäksi se vaikeuttaisi sähköverkkojen hallintaa ja vaarantaisi niiden toimintavarmuuden.

Energiavirasto valvoo sähköverkkoyhtiöiden toimintaa ja hinnoittelua sekä säätää vaatimuksia esimerkiksi toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Pörssisähkö ja yösähkö ovat kaksi eri sähkösopimustuotetta, joilla on erilaiset toimintaperiaatteet:

Pörssisähkössä sähköstä maksettava spot-hinta vaihtuu tunneittain kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hinta voi vaihdella päivän ja yön aikana. Pörssisähkö on saatavilla kaikkiin asuntotyyppeihin.

Yösähkössä sähkölle on määrätty yksi kiinteä hinta koko sopimuskaudeksi, ja tämä hinta on edullisempi yöaikana. Yösähkö on yleensä saatavilla rajatusti rivi- ja omakotitalouksiin, ja sopimuskausi on yleensä 1-2 vuotta.

Pörssisähkön edullisimmat tunnit ovat pääsääntöisesti klo 23-06 välillä, ja yleisimmin edullisin tunti osuu aamuyön klo 3-4 välille. Kalleimmat tunnit ovat pääsääntöisesti klo 8-9 ja 18-20 välillä. Tuntijakauman näet helposti tästä kaaviosta

Pörssisähkö on talvikuukausina muita vuodenaikoja kalliimpaa, koska sähkön kulutus talvikuukausina on muuta vuotta korkeampaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pörssisähkö olisi huono valinta talvikuukausille. Talviajan pörssisähkössä korostuu entistäkin enemmän oman käytön ajoittamisen merkitys. Käytännössä tämä tarkoittaa lämmityksen ohjaamista pois aamun ja illan kalleimmilta tunneilta sekä varaavan takan hyödyntämistä talven kylmimpinä päivinä.

Pörssisähkön hinnan noustessa voimakkaasti kuluttajan kannattaa tarkastella sekä omaa taloudellista sietokykyään että vaihtoehtoja mahdollisimman pikaisesti. Miten henkilökohtainen talous selviäisi tilanteesta, jossa sähkölasku olisikin esimerkiksi kymmenkertainen useamman kuukauden ajan? Ja minkälaisia vaihtoehtoisia sähköliittymiä on tarjolla?

Esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa lyhytaikainenkin voimakas hinnannousu voi aiheuttaa valtavat kustannukset. Tällöin kannattaa pyrkiä kilpailuttamaan sopimus kiinteähintaiseen mahdollisimman nopeasti. Jos pörssisähkön hinta nousee erittäin korkeaksi, tiukentuvat myös kiinteähintaisten sopimusten ehdot hieman jälkijunassa, tai kiinteähintaisia sopimuksia ei tarjota ollenkaan. On myös hyvä huomioida, että pörssisähkösopimuksen irtisanomisaika on yleensä 14 vuorokautta.

Pohjoismaissa yli 80 prosenttia kaikesta sähköstä kulkee Nord Pool -sähköpörssin kautta. Kauppaa käydään sekä seuraavan päivän tuntihinnoilla (spot-hinta) että sähkön johdannaismarkkinoilla. Eräs keskeisimmistä sähkön johdannaisista on hintafutuurit tai sähköfutuurit, joista usein puhutaan vain sähkön futuureina. Käytännössä futuurit ovat sähköä, jonka sähköyhtiöt sitoutuvat ostamaan määrättyyn hintatasoon etukäteen ennen kuin kysynnästä, tarjonnasta tai vaikkapa vallitsevista sääolosuhteista on yksityiskohtaista tietoa.

Futuurikaupan seuraaminen auttaa sähkön todennäköisen hintakehityksen ennakoimisessa. Futuureihin perustuvat ennusteet ovat kuitenkin suuntaa antavia, ja markkinoiden tilanne voi muuttua nopeastikin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sähkön futuurihintoja voi seurata mm. Nasdaqin kautta osoitteessa http://www.nasdaqomx.com/transactions/markets/commodities/market-prices

Markkinasähkön myyntijakson pituus on tällä hetkellä yksi tunti. Tähän aikamääreeseen on päädytty aikana, jolloin sähköntuotannon määrää oli helpompi ennakoida. Tuuli- ja aurinkosähkön lisääntyessä sähköntuotannon ennustettavuus on epävarmempaa. Tästä syystä markkinasähkön myyntijakso vaihtuu tulevaisuudessa tunnista varttituntiin, mistä myös termi varttitase tulee. Varttitase tulee käyttöön vuoden 2025 alussa.

Jotkut sähköyhtiöt tarjoavat mahdollisuutta asettaa ostettavan pörssisähkön kWh-hinnalle kiinteän ylärajan. Kyseessä on lisämaksullisen suoja pörssisähkön voimakkaita ja hetkellisiä heilahduksia kohtaan.

Hintakatto solmitaan yleensä hyvin lyhytkestoisella (1-3 kuukauden) sopimuksella. Sähköyhtiö määrittää hintakaton. Hintakatto ei ole sidoksissa suojan ostopäivään, vaan seuraavien 1-3 kuukauden ennusteisiin pörssisähkön hinnasta.

Sähkön keskihinta voi vaihdella suurestikin riippuen vuodenajasta ja sähkömarginaaleista, mutta oman kulutuksen hinta on helppo laskea. Esimerkiksi kesäkuussa 2024 sähkön keskihinta on ollut 4,47 snt/kWh, jolloin jokainen käytetty kilowattitunti on maksanut noin 4 senttiä. Tällöin jos tällä hinnalla on käyttänyt sähköä 10 000 kWh, tulee sähkön hinnaksi noin 400 euroa. Tämä kulutus vastaa sähkölämmitteisen rivitalon koko vuoden sähkönkulutusta.