Selvitys: Sähköyhtiöiden hinnankorotukset alv-korotuksen jälkeen – mitä tapahtui?

Vertailimme 54 pörssisähkösopimusta toukokuun ja lokakuun välillä selvittääksemme, onko hinnanmuutoksissa kyse vain veronkorotuksesta vai myös muista syistä. 

Hinnat on kerätty sähköyhtiöiden omilta sivuilta toukokuussa (2.5.2024) ja lokakuussa (29.10.2024).

Arvioimme esimerkeissämme kustannukset kuluttajalle 10 000 kWh vuotuisella kulutuksella ja 6 snt/kWh spot-hinnalla. Alv-korjatut hinnat on laskettu kaavalla toukokuun alkuperäinen hinta/ 1.24 * 1.255.

Keskeisimmät havainnot: 

• 22 sopimuksessa hinnat nousivat enemmän kuin arvonlisäveron korotus selitti, mikä viittaa lisäkorotuksiin.

• 32 sopimuksessa hinnat pysyivät samalla tasolla tai laskivat. Joissakin tapauksissa hinnat olivat saattaneet laskea jo ennen syyskuuta, mikä tasoitti alv-korotuksen vaikutusta. 

Kuvaaja 1: Hintaerojen vertailu toukokuun uusien hintojen sekä lokakuun hintojen välillä vuositasolla. Positiiviset pylväät osoittavat hinnankorotuksia, jotka ylittävät alv-korotuksen, kun taas negatiiviset pylväät kuvaavat hinnanlaskuja. Kuvaajassa esitetty 33/54 sopimusta.

Kuvaaja 1 näyttää miten eri sähkösopimusten hinnoittelu on muuttunut arvioidulla vuosikustannuksella. Lokakuun hintoja on verrattu alv-korjattuihin hintoihin, eli katsottu onko toukokuussa nähtyihin hintoihin tullut ainoastaan verolisäys, vai onko hinta muuttunut enemmän jompaan kumpaan suuntaan. Punaisella merkityt pylväät esittävät kalleimpia hintamuutoksia, joissa arvioitu vuosikustannus on noussut eniten. Vihreät pylväät taas kertovat missä sopimuksissa hinnat ovat madaltuneet. 

Esimerkki 1: Kuoreveden Sähkö nosti pörssisähkön hintaa ydinvoimalla tuotetussa sopimuksessa 55 euroa yli arvonlisäveron muutoksen verran. Tämä nosti arvioitua vuosikustannusta toukokuun 735 eurosta lokakuun 799 euroon.

Esimerkki 2: Kuoreveden Sähkö laski pörssisähkön hintaa uusiutuvalla sähköllä tuotetussa sopimuksessa 94 euroa alle arvonlisäveron muutoksen verran.  Tämä laski arvioitua vuosikustannusta toukokuun 805 eurosta lokakuun 711 euroon. Esimerkit on laskettu 6 sentin spot-hinnalla ja 10 000 kwh vuosikulutuksella. 

Prosentuaalisesti suurin ero marginaalissa havaittiin oli Nurmijärven Sähkön pörssisähkö tuuli -tuotteessa, jossa marginaali nousi 202%. Toukokuussa alv-korjattu marginaali oli 0,50 senttiä, ja lokakuussa se nousi 1,5 senttiin. Vastaavasti suurin lasku nähtiin Herrfors Oy Ab uusiutuvassa spot-sähkötuotteessa, jossa marginaali laski 62,5%. Toukokuussa alv-korjattu marginaali oli 1,01 senttiä, ja lokakuussa todellinen hinta oli vain 0,38 senttiä.

Perusmaksuissa suurin ero hinnan noususta oli Hehku Energian pörssisopimuksessa, jossa perusmaksu on noussut 100%. Edullisempaan suuntaan on mennyt Aalto energian luotsi pörssisähkö, jonka hinta on laskenut 43%, eli 0,83 senttiä. 

Hintamuutosten trendit

Yleisimpänä muutoksena havaittiin marginaalien lasku ja perusmaksujen nousu. Koska perusmaksu vaikuttaa enemmän kokonaishintaan kuin marginaali, on tällä merkittävämpi vaikutus kuluttajan sähkölaskuun ja hyödyttää myös sähköyhtiöitä. Vaikka marginaalin prosentuaalinen hintamuutos olisi korkea, ovat erot todellisuudessa pieniä.

Yllättävää kuitenkin oli, että monet yhtiöt laskivat hintojaan odotettua enemmän. Alv-muutoksen myötä hintojen nousulle oli paikkansa, mutta jopa 10 yhtiön hinnat (sekä marginaali että perusmaksu) ovat matalammat kuin oletettu uusi hinta. Eri yhtiöt ovat myös voineet laskea hintojaan ennen muutosta, jolloin korotus ei tule näkymään yhtä vahvasti. Syksyä ja talvea kohden hintamuutokset ovat yleisiä. Muutoksia tehdään paljon etenkin määräaikaisiin sopimuksiin, mutta myös pörssisähköön. Hintoja kannattaakin seurata aktiivisesti, etenkin jos kulutustottumuksesi vaihtelevat tai harkitset sopimuksen vaihtamista.  

Alla olevasta kaaviosta näkyy miten kaikkien vertailussa olevien sopimusten hintamuutoksia tehtiin ja miten ne jakautuivat marginaalin ja perusmaksun välille. 

Kuvaaja 2: Sähkösopimusten hintamuutosten jakautuminen.

• 16 sopimuksessa marginaalia laskettiin, mutta perusmaksua nostettiin. 

• 11 sopimuksessa sekä marginaalia että perusmaksua nostettiin. 

Analyysi osoittaa, että sähköyhtiöiden hinnoittelumuutokset eivät ole täysin yhdenmukaisia. Suurimpia eroja nähtiin tuotantotapojen välillä, sillä useammalla yhtiöllä hintamuutokset ovat yhdessä tuotteessa ylöspäin ja toisessa alaspäin, vaikka kyse on samasta sähköyhtiöstä.