3 min
Tuhansien suomalaisten kaksi vuotta sitten ottamat kalliit määräaikaiset sähkösopimukset päättyvät syksyllä. Miten käy sähkön hinnalle tulevaisuudessa? Tähän kysymykseen ei valitettavasti ole yksiselitteistä vastausta. Erityisesti pitkäaikaiset ennusteet ovat usein ristiriidassa keskenään ja harvoin toteutuvat tarkasti. Esimerkiksi toukokuun alussa julkaistun tekoälyn avulla tehdyn ennusteen mukaan sähkön hinta voi lisääntyvän tuulivoiman ansiosta laskea merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan Wärtsilä povaa, että Suomen haaveet vihreän siirtymän johtajuudesta voivat kaatua sähkön hinnan nousuun. Yhtiön mallinuksen perusteella sähkön keskihinta vuonna 2027 tulee olemaan jopa 30 prosenttia kalliimpi kuin vuonna 2023.
Fortumin myyntipäällikkö Juha Sainio kiteyttää ennustamisen haasteen blogissaan: “Pitkällä aikavälillä sähkön hinnan ennustaminen riippuukin paljolti siitä, miten uusi teollinen kysyntä realisoituu Pohjoismaissa ja kuinka paljon tasaavaa sähköntuotantoa ehditään rakentaa tämän uuden kysynnän tueksi.”
Pörssisähkön veroton hinta painui heinäkuussa 2024 ennätyksellisen alhaiselle tasolle ja oli koko Euroopan halvinta. VertaaEnsin.fi-vertailupalvelun tilastojen mukaan täysin kiinteähintaisen kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen sai heinäkuussa halvimmillaan 8,49 sentillä kilowattitunnilta. Kuukausittaisten perusmaksujen vaihteluväli säilyi sopimustyypistä riippumatta noin 2,90 euron ja 5,90 euron tasolla. Osa sähkönmyyjistä on tarjonnut sopimuksia 2–6 kuukaudella ilman perusmaksua.
Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä sähkön hintaa ennustetaan futuurikaupan seuraamisella. Käytännössä futuurit ovat sopimuksia, joilla sähköyhtiöt sitoutuvat ostamaan tietyn määrän sähköä ennalta määrätyllä hintatasolla ennen kuin kysynnästä, tarjonnasta tai vaikkapa vallitsevista sääolosuhteista on yksityiskohtaista tietoa. Tämän hetken ennusteet kertovat, että hinnat alkavat nousta elokuusta alkaen syksyä kohden. Kuiva ja tuuleton sää sekä ydinvoima- ja siirtoyhteyshuollot nostavat hintoja, mutta dramaattisia muutoksia viime vuoden hintatasoon verrattuna ei ole luvassa. Loviisan toisen reaktorin huolto alkaa 4. elokuuta ja osa ydinvoimaloista huolletaan alkusyksystä.
Sähköyhtiöt ovat ennusteissaan varovaisia, sillä sähkömarkkinat ovat äärimmäisen herkkiä muutoksille. Helenin puolivuosikatsauksen 29.7.2024 mukaan heinä–syyskuussa markkina tulee seuraamaan tarkasti pohjoismaisen vesitilanteen kehittymistä, koska loppukesän ja alkusyksyn sateet voivat vaikuttaa loppuvuoden ja tulevan talven hintatasoon.
Lumme Energian sähkön hintakatsauksen 29.7.2024 perusteella markkinat ovat reagoineet muutoksiin sade-ennusteissa futuurihintojen nousulla.
Omavoiman katsauksessa 10.7.2024 todetaan, että rohkeimmat jäävät odottamaan vielä sääennusteen käännettä, mutta varmemman päälle pelaavat tekevät kiinnityksiä tulevalle syksylle ja talvelle nykyisillä hintatasoilla.
Futuureihin perustuvat ennusteet ovat suuntaa antavia, ja markkinoiden tilanne voi muuttua nopeastikin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Eri ennusteiden perusteella vaikuttaisi siltä, että sähkön hintakehitys on lähiaikoina maltillista.
Yleinen arvonlisäverokanta nousee 1. syyskuuta 2024 alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin, mikä korottaa sekä sähkön myyntihintaa että siirtohintaa. Muutos heijastuu myös sähköveroon, joka nousee 2,827515 senttiin kilowattitunnilta.
